Ei unohdeta Ronjaa...

Vaikka tuntuu, että kaikki elämä pyörii pentujen ympärillä ja blogikin on keskittyny tyystin lapsosiin. Ei Ronjaa silti ole unohdettu :) Ensimmäinen viikko tuoreella äidillä meni lasten kanssa. Toisella viikolla alko jo kaipuu sänkyyn olemaan kova, mutta silti lasten kanssa meni kaikki aika. Pienikin ääni sai  juur peiton alle asettuneen mamman pentulaatikon reunalle piipittämään ja ihmettelemään kenellää on hätä.

Silti jokaisella viikolla Ronja tuli kerran, kaks päivässä mun luokse. Kunnolla halailemaan ja nauttimaan rapsutuksista :)

Kolmas viikko, kun käynnisty alko Ronjakin ymmärtämään ettei lapsilla aina oo hätä jos äänehtii. Päivisin Ronja käy muutamia kertoja lasten kanssa pötköttelemässä ja ne syöttämässä. Muutoin se pötköttelee omassa kuljetuskopassa (:D) tai mun vieressä. Öisin se ikäänkun käy syöttämässä ja nukuttamassa lapset, jonka jälkeen tulee mun peiton alle. Nukkuu siellä jokusen tunnin ja aamuyöstä palaa takaisin antamaan lapsille ruokaa ja lämpöä :)

Aamu, kun koittaa tulee Ronja mun viereen halailemaan pitkään. Se oikein työntyy kainaloon ja nauttii huomiosta. Ja sama päivärumba alkaa taas. Tällä hetkellä on menossa kopassa nukkuminen. Lapset äskettäin ruokittu ja nukutettu ja mamma ite kuorsaa tunteella :)

Lapsoset on aika liikkuvaisia jo. Topi varsinkin pitää kovaa murinaa ja "haukuntaa" :D Ne nujuaa keskenään ja yrittää hakea tasapainoa, jolla pysys pystyssä samalla, kun yrittää mennä eteenpäin :) Kerta päivään ne on nyt saanu maistella liotettua nappulamössöä ja Topi se napa pinkeenä vetäis sitä vaikka hurumyckepaljon!

Eilen piti käyä hakemassa lisää ruokaa Ronjalle. Lemmikkiasemalta 16.8 ostettu Eukanuban säkki ja viime viikolla avattu KUHISI MATOJA!!!! Ja säkki, joka on ollu ainakin kuukauden avoinna on aivan madoton... Menin Lemmikkiasemalle ja sanoin asiasta, että vasta avattu säkki ja siellä on jotain jauhomatoja niin sain ilmaisiks uuden säkin tilalle ja Eukanuban korttiin leiman. Ruoka toimii meillä hyvin, maistuu pienen kokonsa vuoks Ronjalle tosi hyvin eikä aikasemmin oo mitään toukkiakaan ollu. Ja ei mun kaapeissa eikä missäänn muualla ollu noita matosia, vain siinä small breed nappulapussissa... Kyllä nous niskavillat pystyyn kuppiin nappuloita kipatessa :X

TÄSTÄ LINKISTÄ pitäis löytyä video ruokailuhetkestä. Ja kuinkas käykäänn ahneelle Topille? ;)