Olipa kerran...

... Pieni mäyräkoira ja lehmähelistin. Pienen taistelun tuloksena mäyräkoira voitti. Palkinnoksi pieni mäyräkoira sai mahdollisia sirpaleita vatsan pohjalle(NAM!), parafiiniöljykuurin (tänään 2x, huomenna 1x), puuroruokinnan sekä jätöksiä tutkivan emännän. Mikäli verta ilmenee takalistosta, lisäksi pieni mäyräkoira saa mukavan retken eläinlääkäripäivystykseen.

Kiitos Elviira. Vietämme näinollen pääsiäistä jännittävissä ja haisevissa tunnelmissa.

Ronjan hammas taulussa...

Kävin yks päivä pitkästä aikaa mun tädin luona. Tarja teetti Ronjan ollessa pieni, niin taulun. Taulussa on Ronjan yläetuhammas :) Nappasin kuvan teille näytille. Pienelle hampaalle pieni taulu :) Alla myös kuva Elviirasta päivähoidossa :D

Ne mökkikuvat lukuisissa määrin!

Pahoittelen laatua, oli hankalat olosuhteet jäällä pelkkää valkosta taustaa kuvatessa :(

Tytöt painii

Lyyli

Epsi <3

Epsi ja Lyyli

Lyyli

E&L

Epsi

tiukka kurvi :D

Ropo :D

Vilma

Ropo

Topi

Lyyli ja Topi

Topi

Vilma ja Rakastunut-Topi

Topi

Kyllä Ropo vähän ees tykkää Elviirasta <3 

Mökillä ollaan :) Kuvia tulee jahka kotio taas malttaa mennä!

Muutama päivä sitten porukat ja Topi sekä Minni perheineen oli mökillä myös. Käytin vähän jäällä koirien kanssa. Oi, että miltä näytti kirkkaassa aurinkoisessa säässä 6 mäyräkoiraa kirmaamassa. Vilma-karkkarikin päästettiin irti, koska aateltiin sen pysyvän lähellä, ja niinhän se pysyi. Pennut juoksenteli Vilman perässä, Siiriä vähän omia polkujaan ja samoin Ronja. Ronja oli ainoa, joka oli takki päällä. Se jopa viihtykin jäällä juokseltemassa, ilman takkia ei vauhti maistunu.

Rantaan päin mentäessä Ronjalta hävis korvista kuulo ja se paahto menemään äkkiä mökin kuistille :) Vilma otettiin ennen rantaa takas valjaisiin, ettei karkaa pihasta poies. Topi ressukka rakastu Vilmaan totaalisesti. Se koko rantaan tulomatkan käveli Vilman vierellä ja anto pusuja. Topi oli ihan mennyttä poikaa. Vilma ei niinkään ollu otettu rakkaudenosoituksista.

Elviiran kanssa yritin luoksetuloja vähän harjotella. Se meni Vilman perässä niin korvattomana, että meinas hermot palaa! Kyllä se sitten alko luokse tulemaan. Vähän rapsutin ja heti sanoin vapaa. Ehkä se joskus vielä tottelee. Millään en haluais koiraa, jota täytyy mökillä pitää piuhassa jatkuvasti!

Mutta, näihin tunnelmiin! Jatketaan harjoituksia :)