4. tammikuuta 2014

Laikkukoira sairastaa, häntä hellikäämme...

Huh huh, kyllä eilen sai taas pelosta olla suunniltaan ja itkeä hädän takia Elviiran kaulaan...

Eilen illalla heppojen hoidon jälkeen lähdettiin kotiin. Epsi oli reipas oma itsensä ja söikin yllättävän hyvin, jopa lihan seasta nappuloita... Tämä tapahtu n. 22.00 tienoilla.

Sit kaikki muuttu... Elviira muuttu ihan yhtäkkisesti t-o-d-e-l-l-a oudoks...
- se istua kökötti lattialla
- jos seiso, niin selkä kyyryssä
- hetken seistyään lysähti maahan
- venytteli normaalia enemmän (venyttelee normaalistikin paljon)
- ei venyttäny takajalkoja lainkaan taakse, vaan lysähti mahalleen jalat taakse sojottaen
- narsi ja nuoleskeli toista takajalkaa
- istu vaan sylissä
- ei kävelly
- ulkona heitti istualteen
- ei istunu normaalisti, vaan toisella lonkalla
- häntä oli alhaalla tai jalkojen välissä
- täris ja väris
- selällään ollessaan venyttäessä jäpitti toista takajalkaa

Sänkyyn mentäessä se tuli ihan kainaloon kiinni ja piti päätä lähellä mun kättä/kaulaa. Silittelin raukkaparkaa ja se yritti aina kääntyä selälleen, paniikissa Epsi äkkiä käänty takas pikku kylelleen myttyrälle. Asentotunto oli koko ajan ok, selkää ei aristanu, maha ei ollu kova, eikä sitä myöskään aristanu. Alussa en kuullu masusta mitään ääniä, mutta kyllä siellä pulpe alko sit kuulua. Varuilta annoin vielä parafiiniöljyä. 

Aina ensimmäisenä tietysti pelkää pahinta. Onko suolet solmussa, sattuuko selkään vai mitä tapahtuu???

Valitettavasti Jyväskylän 24h klinikka ei houkuttele millään tasolla. Liikaa kuullu huonoja juttuja. Sinne en siis soittanu yöllä. Epsi tarkkailun alle ja yö menikin 2 asti Elviiraa hoivaten. Testailin asentotuntoja ja etin kipukohtia ympäri koiraa. Mitään se ei aristanu eikä valittanu. 

Muutama tunti vierähti erinäisillä hakusanoilla googlaillen. Yritin googlailla myös koirien juoksuvaivoista. Mistään luotettavan olosesta lähteestä (ell tai artikkeleja) ei moisesta löytäny tietoa. Foorumit tietty pulloillaan ties mitä vastauksia... mm. "ei voi olla narttukoiralla, jos et tuollaista tiedä et sietäisi omistaa koiria" ja eräällä foorumilla taas oltiin juoksukipujen kannalla. 

Elviira yritti nukkua, siinä kuitenkaan onnistumatta :( Se möllötti kylellään/sykkyrässä silmät auki läheisyyttä hakien. Masuvaivoja ajatellen hain kuumavesipullon, jonka laitoin muumipyyhkeen sisään ja Epsin masun päälle. Siihen se nukahti masu lämpimänä. Yöllä vointi koheni huomattavasti ja Epsi meni juomaan normaalisti juoksun kanssa. Aamulla se oli aivan normaali.

Soitin aamusesta luottoklinikalle ja kyselin näistä juoksuvaivoista. Niistä ei ole tutkimustuloksia (ihme ettei luotettavaa lähdettä löytyny netistä?) ja kuulosti kuulemma aika oudolta ja vahvoilta reaktioilta. Jos moinen kohtaus vielä tulee, niin lääkäriin kohtauksen ollessa päällä. Näinollen voidaan ettiä kivun syy, ennenkun kipua aletaan lääkkeitse poistamaan...

Kyllä taas pisti illan aivan sekaisin, huoli oli kova. Elviira oli niin iloton, apea ja selvästi kipuinen. Onneks meni ohi, toivotaan ettei tule takaisin...


Epsi löyty Minnin luota naulakon alta... Siirin lelujen tuolista :)

8 kommenttia:

  1. Toi lämpö näytti selkeesti auttavan. Parempaa vointia ja toivottavasti vaiva ei uusi. Muiskut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämpö ainakin rauhotti masua sen verran, että typy sai unen päästä kiinni. Toivotaan ettei tämä uusi, oli niin tuskaisen olonen koiraparka. Nyt jo intoa riittää, joten molemmille tuplamuiskut!

      Poista
  2. Haleja ja rapsuja täältäki! Toivon mukaan ei uusi enään.

    VastaaPoista
  3. Rapsutuksia toipilaalle! Toivottavasti ei ollut mitään vakavaa, eikä kipukohtaus uusiudu. Tuo on ihan hirveää, kun nuo vaivat iskevät aina siihen huonoimpaan aikaan. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina ne on öisin tai viikonloppuisin. Eikä nää asiat niin kovasti niinä aikoina huolettais, jos olis luotettava 24h klinikka. Tietäis, että luotettava apu löytyy heti, kun on tarvis. Onneks meni ohi!

      Poista
  4. Moi, meillä kans mäyrällä ollut juoksujen muutaman ensimmäisen päivän aikana yksi selvästi kivulias/tuskainen/ihmeellinen yö, eli on vinkumista ja vonkumista, missään ei ole hyvä olla. Ulkona käyty pissalla normaalisti ja ollut aivan oma itsensä (räyhännyt olemattomille kerrostaloalueen parkkipaikalla sangen kaikuvasti yöaikaan), alkuillasta on ruoka kelvannut oikein hyvin ja vielä herkut päälle. Seuraavana päivänä koira tuntuu olevan täysin kunnossa, vähän väsyneempi vain. Miksei aivan hyvin voi olla tukala olla ja vi...ketutuskäyrä korkealla juoksujen alussa, eihän se meillä ihmisilläkään mitään herkkua ole tiettynä aikana kuukaudesta ;D. Nyt on ilmeisesti valeraskaus, petaamisesta ja vinkuvonkun jatkuvasta vierailusta päätellen, ja emännän kainalossa olisi paras paikka koko ajan...
    Olisi kiva kuulla onko muilla ollut vastaavia vaivoja. Meillä Nadja on noin 3 1/2 vuotias, ekat juoksut oli aika tarkalleen 3 vuotta sitten, tuntu että silloin koira ei edes tajunnut mitä tapahtuu, mutta noiden ensimmäisten juoksujen jälkeen tuota outoa oireilua on tullut.
    Tsemppiä söpölle Epsille, toivottavasti kyseessä ei ole mitään juoksuvaivoja vakavampaa. Ja tiedän todella sen tunteen kun toisen takia valvoo yön ja miettii mitä se voi olla, vaikka toisaalta tietää että vastaavaa on ollut aiemminkin samasta syystä. T: mäyrä-Nadja ja emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elviiralla ei ekoissa juoksuissa ollu mitään. Sama vauhti ja into eikä häivähdystäkään edes luonnemuutoksista. Tässä olis kyllä hyvä aihe eläinlääkäreillä pistää tutkimus pystyyn aiheesta! Jos kerta tutkimustuloksia ei ole, mutta mahdollisia oireita löytyy.

      Eihän se tosiaan itelläänkään aina niin helppoa ole, niin miksei koirillakin vois vaivoja olla!

      Vähän ehkä pelolla oottelen syssymmällä seuraavia juoksuja alkavaks, että toistuuko tämä. Jos toistuu niin toivottavasti päiväsaikaan, että pääsee lekurille!
      Näiden (varsinkin Ronjan) kanssa niitä itkuilla höystettyjä valvottuja öitä on riittämiin ollu :/

      Poista