15. marraskuuta 2012

Elämä potkii päähän, rautakärkisellä kengällä...

Edessä taas ELL reissu... Ronjan kanssa.

Eilen se alko yhtäkkiä tosi apeaks. Käytiin lenkillä 23.00 tienoilla, niin kotiin tullessa sen olemus muuttui. Ronja katos johonkin ja hetken päästä tuli istumaan mun eteen. Piippaili, tärisi ja tuijotti vaan tyhjän näköisenä.

Pyysin luokse, ei tullu. Pyysin pusuja, ei antanu. Otin sen sohvalle viereen, jossa se täris ja vaihteli levottomana paikkaa. Yö meni kuitenkin hyvin.

Aamulla se reippaana tuli ovelle, kun pyysin mukaan. Mutta ulos päästyä se pysähty istumaan ja tuijotti vaan taas. Sain sen kävelemään autolle. Vauhti ei päätä huimannu ja käveli varovasti.

Kaverin luokse mentiin eikä Ronja suostunu tulemaan autosta poies. Vein sen mun vanhempien luokse. Äskettäin äiti soitti, että kaikki ei ole kunnossa. Ropo vaan istuu paikallaan. Soitto siis Otsoon, joka on tänään onneks klo 20.00 auki. Sinne suunnataan siis kohta. Aika on klo 18.00.

Toivottavasti ei ole selässä hätää...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti